Liiketaloutta ja ironiaa

Työelämä on muuttunut melkoisesti viimeisen 100 vuoden aikana. Oikeastaan hitot siitä, työelämä on muuttunut räjähdysmäisesti jo viimeisen 50 vuoden aikana. Kaukana ovat ne ajat, kun mentiin töihin yhdelle työnantajalle, jonka palkkalistoilta jäätiin eläkkeelle. Mediakeskustelu vain on usein hyvin yksilökeskeistä. Entäpä jos katsomme asiaa laajemmin ja mahdollisuuksien kautta? Mitä HR mahdollistaa yrityksessä ja miten se sen tekee? Missä mennään Juhani Kauhanen (2012, 144–149) kertoo työelämän pirstaloitumisen johtaneen kahteen asiaan: epävarmuuden lisääntymiseen sekä osaamisen kehittämisen tärkeyteen. Syy-seuraussuhde on ihastuttavan looginen, sillä työn määrä ja tyypillinen projektiluontoisuus tarkoittaa, että toimeentulo on epävarmempaa. Epävarmuus taas heijastuu suoraan markkinaan, sillä kun kilpailu asiakkaista kiihtyy, innovaation ja notkean luovuuden merkitys korostuu: eniten osaava yritys selviytyy. Kuulostaako helpolta? Asiassa on vain yksi ’mutta’: tieto kuitenkin tuppaa muut...

Henkilöstöhallinnon eli HR:n ( human resources , trendikkäästi englannista lainattu lyhenne) ammattilaisten työtehtäviin kuuluu toimia siltana yrityksen johdon ja työntekijöiden välillä. Sympan blogissa (Sympa 2020) puhutaan HR:stä luotettavana asiantuntijatahona ja nykyään työelämässä onkin havaittavissa trendi, jonka mukaan työntekijät nähdään yrityksen tärkeimpänä voimavarana, ja hyvästä syystä: eiväthän tuotteet lopulta myy itseään, saati chattibotit pidä asiakasta tyytyväisenä. Ihmiskontakti voi tehdä ihmeitä. Monta tapaa tehdä HR:ää Irmeli Kalliosalmi kertoo blogitekstissään (Kalliosalmi 2016) HR:n rakentuvan orgaanisesti ja omalla painollaan kaikissa yrityksissä, ilman yhtä oikeaa konsensusta. Pienissä yhtiöissä HR-osasto voi koostua vain yrittäjästä tai muusta vastuuhenkilöstä, kun taas isommissa firmoissa kullekin tehtävälle voi olla oma spesialistinsa. Olen itse tällä hetkellä työnhaussa, joten kuluneen viikon aikana on tullut tutkittua melkoisesti työpaikkailmoituksia us...

Tavoitteellisuus tuntui alkuun maailman selkeimmältä termiltä, mutta sen määritteleminen johtikin syvempään pohdintaan kuin mitä olin ajatellut. Kirjoitin paperille isoilla kirjaimilla ”TAVOITTEELLISUUS” ja odotin, mitä termi nostaisi esiin. Mieleeni tulvi lähinnä yksittäisiä sanoja, kuten tuottavuus, työskentelyn tukeminen, kirjatut tavoitteet, välietapit, yms. Käsitteenä tavoitteellisuus on siis laaja ja sen alle mahtuu monenlaista. Tavoitteellisuus on kaikkea strategista sekä operatiivista toimintaa, jolla yritys pyrkii parantamaan tulostaan. Luonnollisesti tällainen prosessi lähtee liikkeelle yrityksen johtoportaalta, joka määrittää halutun lopputuloksen. Tämä jaetaan strategisten yksiköiden (kuten HR-osaston) edustajille, jotka voivat puolestaan määrittää, mitä haluttuun tulokseen pääseminen vaatii juuri heidän yksiköltään ja sen työntekijöiltä. Näin toiminnan kehittämisvastuu kattaa koko yrityksen. (Kauhanen 2018, 29.) Kuva 1. HR-osaston tapauksessa voisi klassisesti olla kyseess...