Tulevaisuuden HR—henkilöstöhallinnon uudet tuulet
HR on perinteisesti määritelty yhdeksi organisaation tukitoiminnoista, omasta mielestäni virheellisesti. Miksikö? No, nykypäivän HR-osasto, oli se sitten minkä kokoinen tahansa, hoitaa tehtäviä ainakin rekrytoimisen ja perehdyttämisen, henkilötietojen hallinnan ja palkanlaskennan sekä strategian toimeen panemisen saralla (Meister & Brown 2020). Mikäli johto on yrityksen aivot ja myyjät lihaksisto, niin HR on (arvaatteko jo?) sydän: se hoitaa väsymättä tehtäviään ja ilman sitä koko homma menee kaput nopeammin kuin maito palaa pohjaan. Mutta entäpä alan tulevaisuuden näkymät?
Työelämä 2020-luvulla
Työelämän murroksesta on puhuttu jo useampi vuosi. Usein haasteeksi nimetään työn projektiluontoisuus: enää ei huhkita saman sorvin ääressä koko työuraa, vaan lusikkaa kastetaan useampiin liemiin. Tällaisen trendin edessä HR-osastolta vaaditaan kokonaan uudenlaista notkeutta. Harvard Business Review’n artikkelin (Meister & Brown 2020) mukaan 2020-luku tulee määrittelemään koko alan roolin uudestaan. Artikkeli ennustaa HR:n rooliksi työntekijöiden kykyjen ja osaamisen ohjaamisen ja hienosäädön sekä strategisen hyvinvointijohtamisen. Tulevaisuudessa työntekijöihin suhtaudutaan siis vielä vahvemmin voimavarana eikä pelkkänä kulueränä.
Tämä on tietenkin äärimmäisen toivottavaa. Onko termi ’totaalinen työ’ tuttu? Käsittääkseni se on uusi, lähinnä sosiaalisessa mediassa vilahdellut termi, jolla tarkoitetaan työuupumukseen johtavaa ajatusta tuottavuudesta. Tämän mallin mukaan työ ei ole ihmistä varten vaan ihminen työtä. Mediassa on kasvavassa määrin kertomuksia niin nuorista kuin kokeneemmistakin ammattilaisista, jotka palavat loppuun yhä suuremmiksi kasvavien vaatimusten alla. Uskon HR:n rooli tämän estämisessä kasvavan suurin harppauksin.
Yleistyvä etätyö ja digitaalinen läsnäolo
Jos etätyön mahdollisuudet olivatkin vielä loppuvuodesta 2019 jokseenkin harvakseltaan harjoitettavaa arjen mutkien suoristamista, niin kulunut karvas koronavuosi on viimeistään opettanut, että etätyö on tullut jäädäkseen (Vontobel 2020). Vaikka työntekijä on luonnollisesti vastuussa työtehtäviensä edistämisestä, väittäisin, että HR:n vastuulle jää edellytysten luominen tehokkaalle (toki myös mielekkäälle) toiminnalle. Miten nämä edellytykset sitten luodaan?
Digitalisaatio ei enää tänä päivänä tule kenellekään yllätyksenä, mutta mitä se tarkoittaa henkilöstöhallinnon näkökulmasta? Vaikka digitaaliset työskentelyalustat mahdollistavat etätyönteon, on yritysten myös päivitettävä kulttuuriaan vastaamaan näitä uusia työtapoja (Totah 2020). Eli vaikka yleinen konsensus onkin tällä hetkellä uusia digitaitoja puoltava, ei näistä taidoista kostu mitään, jos organisaatio ei kannusta uudenlaiseen innovaatioon. Otetaan esimerkiksi tekoälyn käyttö rekrytointiprosesseissa: onko aikaa ja vaivaa säästävistä algoritmeista todellista hyötyä, jos olemme jo todistettavasti huomanneet niiden toistavan samoja syrjiviä rakenteita kuin ihmisetkin?
Lähteet
Accountor. 2.1.2020. HR-trendit 2022 – Tältä näyttää henkilöstöhallinnon tulevaisuus. Luettavissa: https://www.accountor.com/fi/finland/blogi/hr-trendit-2022
Meister, J. C. & Brown, R. H. 2020. 21 HR Jobs of the Future. Harvard Business Review. Luettavissa: https://hbr.org/2020/08/21-hr-jobs-of-the-future
Totah, Z. 2019. HR Trends in 2021: Future of Human Resource Management. Select Hub. Luettavissa: https://www.selecthub.com/hris/hr-trends/
Vontobel, M. 2020. Digital-first work is here to stay, but AI can do much more than replicate the old office. Forbes. Luettavissa: https://www.forbes.com/sites/forbestechcouncil/2020/06/09/digital-first-work-is-here-to-stay-but-ai-can-do-much-more-than-replicate-the-old-office/?sh=24291c957dbb
Moi Kalle!
VastaaPoistaSinulla on todella mukaansatempaava tapa kirjoittaa! Vaikuttaa, että olet selkeästi pohtinut aihetta ja kirjoitat siitä persoonallisesti ja se herätti mielenkiinnon.
Hyvä, että työntekijöihin panostetaan tulvaisuudessa enemmän. Olen samaa mieltä, että työntekijät todellakin pitäisi nähdä yrityksen voimavarana. Onneksi tämä on ymmärretty! Työuupumuksen nosto oli hyvä, se on nykyään todella yleistä ja varsinkin HR voisi jollain tapaa vaikuttaa tähän.
Mielenkiintoiset ja monipuoliset lähteet. Tosi mielenkiintoinen kirjoitus ja hyvä kokonaisuus!
Moikka Kalle!
VastaaPoistaNiin kuin Emmakin mainitsi, blogisi todella tempaisi mukaansa ja sai itseni pohtimaan HR:n tulevaisuutta entistä syvemmin. Suorasukaisesta (hyvällä tavalla :D) ja erilaisesta kirjoitustyylistä johtuen tekstiäsi oli ilo lukea loppuun saakka. HR on tosiaankin yrityksen sydän ja on todella tärkeää, että ihmiset nähdään entistä vahvemmin voimavarana. Itse en ollut aikaisemmin törmännyt termiin ’totaalinen työ’, mutta avasit sen hyvin. Olen itsekin kuullut paljon tarinoita loppuun palamisista, ja se kyllä kertoo, että joku on mennyt pieleen. Liian suuri työmäärä useimmiten, mutta lisääntyvä ihmiskeskeisyys ja sen tiedostaminen HR:ssä tulee varmasti vaikuttamaan tähän positiivisesti. Kokonaisuudessaan oivaltava ja mielenkiintoinen postaus! :)
Hei Kalle!
VastaaPoistaNyt täytyy kyllä kompata aiemmin kommentoineita. Tykkään kirjoitustyylistäsi ja pienet välikysymykset saavat lukijankin pohtimaan kysymystä mielessään, ennen kuin jatkaa blogisi lukemista!
Minullekaan ”totaalinen työ” terminä ei ollut tuttu, mutta hienoa, että olit avannut sitä blogikirjoituksessi ja itsekin lähdin enemmän tutkimaan asiaa.
Korona-aika on haastanut todellakin HR:ssä työskenteleviä ja tätä olen itsekin saanut seurata sivusta, kun avovaimoni työskentelee etänä kotoa käsin. Korona-aika on ollut haastavaa heille, mutta myös pakottanut kehittämään heidän työtapojaan ja tehokkuuttaan.
Kansainvälisistä lähteistä iso plus ja huomaa, että olet paneutunut aiheeseen!
-Petri
Hei Kalle, kiitos jälleen mielenkiintoisesta ja persoonallisella tyylillä kirjoitetusta postauksestasi! Tykkään kovin hienovaraisen humoristisesta tyylistäsi. Alussa tekemäsi vertauskuva HR:stä yrityksen sydämenä tukielimen sijaan oli mielestäni kutkuttava sekä myös osuva. On miellyttävää, että tuot tekstissä esille rohkeasti juuri omia mielipiteitäsi pelkkään lähteisiin nojaamisen sijaan.
VastaaPoistaNäkökulmasi digitalisaation vaikutuksista HR-työhön oli mielenkiintoinen siksi, että et miettinyt asiaa vain sen kannalta miten digitalisaatio ja robotiikka mahdollisesti korvaa HR-toimintoja ja muuttaa henkilöstöhallinnon tekemistä - sen sijaan nostit esille sen faktan miten ne ja nykyajan työkulttuuri muokkaavat yrityksen muun henkilöstön työtä ja miten HR:llä on pulma pumpata verta tähän ja ennaltaehkäistä väsymiseen liittyviä riskejä, sekä toimia uusien innovaatioiden sisäänheittäjinä. 'Totaalinen työ' -termi oli itsellenikin uusi, mielenkiintoinen käsite.
Seuraavaa blogia odotellessa mukavaa alkanutta toukokuuta! 🌞
- Anni
Moi Kalle!
VastaaPoistaKiitos hyvästä blogikirjoituksestasi. Olit käyttänyt lähteitä hyvin ja monipuolisesti ja kokonaisuudessaan olit kirjoittanut hyvin mielenkiintoisesti. Olen samaa mieltä siitä, että tulevaisuudessa on hyvä, että työntekijöihin panostetaan aikaisempaa paremmin ja työuupumus on erityisesti tänä päivänä hyvinkin yleistä. Olit myös tuonut uusia termejä esille, joka oli mielestäni hyvin opettavaista.
Moi Kalle!
VastaaPoistaOlipas räväkkä aloitus, meinasin jo pelästyä - mutta olitkin löytänyt todella hienon vertauksen, mitä HR on, pisteet siitä. Tykkäsin persoonallisesta tavastasi kirjoittaa, teksti vei mennessään. Siinä olet varmasti oikeassa, että etätyö on tullut jäädäkseen. Meillä töissä ennen koronaa etätyö oli vähän sellainen viikon piristys, kun ei tarvinnut aamulla konttorille lähteä, mutta mitä nyt olen vierestä seurannut, moni sinne jo kaipaakin.
Siitä olen kanssasi samaa mieltä, että HR:llä on suuri rooli kaikkien tulevaisuudessa eteen tulevien muutosten tukijana. Toivotaan, että tulevaisuudessa työntekijät todellakin nähdään voimavarana - tärkeänä sellaisena!
Kiitos hyvästä jutusta ja hyvää kevään jatkoa!
Piia
Hei Kalle!
VastaaPoistaSinulla on kyllä selkeästi sana hallussa! Tekstissäsi oli ihailtavia ja oivaltavia rinnastuksia ja hauskoja kielikuvia.
Törmäsin itsekin tuohon Harvard Business Reviewn artikkeliin ja olit nostanut sieltä mielenkiintoiset pointit. Jäin itse miettimään juuri tuota strategista hyvinvointijohtamista. Nyt on jo Suomessakin nähtävillä, kuinka suurissa taloissa on HR tiimissä mm. Well Being Managereita ja Fazer haki juuri hyvinvointijohtajaa. Mielestäni on hyvä, että henkilöstö nähdään arvokkaana voimavarana, jonka fyysisestä ja henkisestä hyvinvoinnista kannattaa pitää huolta.
Totaalinen työ oli itsellenikin vieras termi, mutta se on itseasissa varsin kuvaava. Itse työuupumuksen selättäneenä, kokemus oli juurikin niin, että työ otti totaalisesti vallan niin ajasta kuin ajatuksista, jolloin toimintakyky katoaa ja tuottavuus tippuu lähelle nollaa.
Olen kanssasi samaa mieltä, HR:n rooli työuupumuksen ennaltaehkäisemisessä varmasti kasvaa vielä entisestään ja toisaalta uskon, että hyvinvoinnin eri näkökulmat osataan huomioida myös strategisina tekijöinä entistä paremmin.
Kiitos erittäin hyvästä blogitekstistä!
-Tanja
Heippa Kalle! Miten mukaansatempaava alku! Kirjoitustapasi on koukuttava ja siitä välittyy kirjoittajan oma persoona jollain tavalla. Vertaus siitä, että HR on yrityksen sydän, joka toimii väsymättä hoitaen tehtäviään, oli kyllä kuvaava. Termi ''totaalinen työ'' oli täysin uusi minulle, mutta nyt luettuani blogisi, tiedän mistä puhutaan ja avasit termin hyvin. Tämä on myös ajankohtainen aihe, joten kiva että nostit sen esille. Pohdintasi siitä, että jos organisaatio ei kannusta uudenlaiseen innovaatioon, ei myöskään digitaidoista ja esimerkiksi tekoälyn hienouksista ole mitään hyötyä oli avaava ja juuri näin se varmasti onkin. Kiitos tästä mielenkiintoisesta blogikirjoituksestasi!
VastaaPoistaMoi Kalle!
VastaaPoistaMoni muukin oli kommentoinut kirjoitustyyliäsi ja pakko yhtyä näihin kaikkiin, osaat ehdottomasti napata lukijan mielenkiinnon. :) Ja onhan HR ehdottomasti yrityksen sydän, siinä ei voi alkaa väittämään vastaan.
Mainitsit termin "totaalinen työ" ja kuten Laurakin jo yllä taisi kommentoida, ei termi minullekaan ole aikaisemmin ollut tuttu. Kiitos siis, että avasit termin. Valitettavasti nykyajan suoritusyhteiskunnassa alkaa tuntua siltä kuten kirjoitit, että työ ei ole ihmistä varten vaan ihminen työtä. Toivon itse, että tästä ajatuksesta päästäisiin joskus hellittämään.
Kiitos vielä todella mielenkiintoisesta blogista! :)
Yt,
Nina