BONUS! Digiaika: mitä se tuo, mitä se vie, mistä löydämme itsemme

Digitaalisuus on muuttanut maailmaamme entistä dynaamisemmaksi ja tiedonsiirto on nopeampaa kuin koskaan. Mutta miten digitalisaatio on vaikuttanut talouteen, tuohon globaaliin, meille kaikille yhteiseen todellisuuteen?

Salamannopeaa viestinvaihtoa

Perustavanlaatuisimpia etuja, joita digitaalisaatio on talouden saralla kehittänyt, on nettikauppa. Nykyään olisi jo vaikeaa löytää yritystä, jonka tuotteita ei olisi saatavilla verkossa. Tämä on esimerkiksi kytkenyt myynnin kasvun ja henkilöstökulut selkeämmin irti toisistaan, sillä asiakas voi tehdä ostoksia itsenäisesti eikä perusteellisesti suunnitellussa verkkokaupassa tarvita myyjiä.

Mutta tämän digiaikakautemme edut eivät toki rajoitu pelkkiin lupauksiin kaupallisesta kasvusta. Monia palveluita on kehitetty verkkopohjaisiksi ja nykyään lääkärimme voivat muutaman napin painallukselle viestiä apteekkiin, että mitä rohdoksia voimmekaan hankkia nököttämään puuterihuoneidemme peilikaappeihin. Toinen julkisen sektorin viestintävaltti on Suomi.fi, puhelinapplikaatio, jonka avulla suomalaiset voivat vastaanottaa tärkeää tietoa oikeuksistaan (äänestäminen) ja velvollisuuksistaan (verotus) nopeasti ja vaivattomasti.

Sukupuuttoaalto yrityksille, hintakatto yksityisyydelle

Yksikään yritys ei saavuta, saati ylläpidä menestystään, jos se pysyy muuttumattomana. Moni toimiala joutui aikoinaan sopeutumaan digiloikkaan, mutta osa yrityksistä ei reagoinut tarpeeksi nopeasti: tästä esimerkkinä Kodak. Kodak valmisti kamerafilmiä ja oli toimialansa johtaja, mutta digikameroiden vallatessa markkinat, Kodakin tulos aloitti syöksylaskun, joka veti vertoja jopa maailman jyrkimmille vuoristoradoille.

Entä millainen on digivallankumouksen kääntöpuoli? Edellä mainitsemani verkkokaupan suosion kasvu voi toki johtaa henkilöstön vähentämiseen ja näin talouskasvuun työllisyyden kustannuksella. Tästä voi seurata pakottava tarve kouluttautua uudelleen, jotta löytää uudelleen paikkansa tässä markkinataloutemme myllerryksessä. Etenkin Suomessa, jossa koulutus on kaikille ilmaista, tästä koituu lisää kuluja veronmaksajille. Väestön ikääntyessä ja suurten ikäluokkien lähestyessä eläkeikää jääkin nähtäväksi, riittääkö kasvu rahoittamaan nämä infrastruktuurimuutokset.

Rajanvetoa digirajapintaan

Toki digitalisaation vallatessa yhä enemmän tilaa elämistämme, asetamme itsemme tilanteeseen, jossa olemme koko ajan tavoitettavissa: meitä voidaan lähestyä puhelulla, tekstiviestillä, sähköpostin välityksellä, erilaisissa messenger-palveluissa tai muissa sosiaalisen median kanavissa. Samalla annamme näille palveluille ja niitä hallinnoiville yrityksille dataa itsestämme, mieltymyksistämme ja kiinnostuksenkohteistamme. Digitalisaatio tavallaan siis kaupallistaa yksityisyytemme. Ehkä meistä kaikista tuleekin ajan myötä yrityksille samanlaisia kulutushyödykkeitä kuin verkkokaupoista ostamamme tuotteet?

Lähteet:

https://www.forbes.com/sites/daviddisalvo/2011/10/02/what-i-saw-as-kodak-crumbled/#20058ac47df1

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/02/22/facebook-vie-yksityisyyden-ala-tee-sita-liian-helpoksi

Kuvat:

https://pixabay.com/fi/