Liiketaloutta ja ironiaa

Mikään ei maailmassa tule ilmaiseksi, vaan kaikesta täytyy maksaa. Kysymys kuuluu, miten? Ja millaisia muutoksia maksaminen kohtaa tulevaisuudessa? Mitä itse käytän Itse käytän maksamiseen kaupassa käydessä pankkikorttia, netissä asioidessa PayPalia tai Klarnaa ja kavereiden kesken raha-asioita hoitaessa MobilePay-appia, jonka avulla rahan siirtäminen kavereille tai jopa pienyrityksille on helppoa. MobilePayn rinnalla olen vastikään alkanut käyttää myös sen sisarappia, WeSharea, joka helpottaa esimerkiksi juhlajärjestelyihin liittyvien kulujen kirjaamista, jakamista ja maksamista. Koska valtaosa tuttavistani käyttää MobilePaytä, vältymme nykyään kaikki sen kiusallisen tekstarin lähettämiseltä, jossa muistutetaan toisen olevan velkaa ja perään isketään summa ja tilinumero. Korttimaksaminen on helppoa ja säästää aikaa, ja Nordea Wallet -appilla on helppo seurata kuukausittaista kulutusta tuoteluokittain. PayPal taas on laajasti käytössä nettikaupoissa ja pidän sen tuomasta turvasta: kerr...

Elämme sosiaalisen median aikakautta, jota määrittää tarpeemme ladata yksityiselämäämme käsittelevää aineistoa erilaisille alustoille. Muut käyttäjät voivat katsoa tätä aineistoa, tai oikeammin ”postauksia”, kokea tunnereaktion ja reagoida puolestaan kyseisestä sisällöstä tykkäämällä, kommentoimalla tai jakamalla. Mutta mitä tapahtuu, jos tunnereaktio ei olekaan positiivinen? Mitä jos jaettu sisältö onkin ajattelematonta, asiatonta ja/tai loukkaavaa? Mikäli kyseinen postaus jaetaan räjähdysmäiseen tahtiin sen kirjoittajaa kritisoiden, on kyseessä somekohu. Tällainen kohu saattaa pahimmillaan kärjistyä ”somelynkkaukseksi”, jossa epäsuosioon joutunut henkilö häväistään ja haukutaan porukalla. Hyökkäys ei ole paras puolustus Wilma Inkinen Dagmarilta listasi artikkelissaan keinoja vastaavanlaisesta kohusta selviytymiseen. Korjausprosessin keskiössä on ripeys, nöyryys ja rehellisyys. Vilpitön anteeksipyyntö (ja siis oikea anteeksipyyntö, ei ”olen pahoillani, että joku pahoitti mielensä”) j...

Oi Google, tuo aikamme suunnannäyttäjä ja kaiken tiedon vartija! Eräs ystäväni sanoi muutama vuosi takaperin, että ”maailman tosiaan voisi pelastaa, mutta se vaatisi jonkin suuren konsernin, esimerkiksi Googlen, asettamista kansainvälisen hallinnon keskiöön”. Ihmiskunnan historiassa on toki ollut huomattavasti kehnompiakin hallitsijoita, mutta toivottavasti on muitakin vaihtoehtoja kuin kansainvälisen yrityksen nousu itsevaltiaaksi. Mutta entä ne muut hakukoneet? Googlehan ei ole suvereeni itsevaltias, ainakaan vielä. Yandex Itänaapurissamme suosituin hakukone on Yandex, tosin myönnettäköön, että vuonna 2015 Google voitti Venäjälläkin. Googlen suosiohan perustuu englannin kielen asemaan globaalina lingua franca na, mutta kuten arvata saattaa, Äiti Venäjällä englannin kieli vie todennäköisemmin hautaan kuin perille. (Entisenä lingvistinä voin tämän varmistaa.) Venäjänkielistä aineistoa hakiessani suosin Yandexia, koska se ymmärtää venäjän kielen sanaston ja morfologian paremmin kuin Goo...

Digitaalisuus on muuttanut maailmaamme entistä dynaamisemmaksi ja tiedonsiirto on nopeampaa kuin koskaan. Mutta miten digitalisaatio on vaikuttanut talouteen, tuohon globaaliin, meille kaikille yhteiseen todellisuuteen? Salamannopeaa viestinvaihtoa Perustavanlaatuisimpia etuja, joita digitaalisaatio on talouden saralla kehittänyt, on nettikauppa. Nykyään olisi jo vaikeaa löytää yritystä, jonka tuotteita ei olisi saatavilla verkossa. Tämä on esimerkiksi kytkenyt myynnin kasvun ja henkilöstökulut selkeämmin irti toisistaan, sillä asiakas voi tehdä ostoksia itsenäisesti eikä perusteellisesti suunnitellussa verkkokaupassa tarvita myyjiä. Mutta tämän digiaikakautemme edut eivät toki rajoitu pelkkiin lupauksiin kaupallisesta kasvusta. Monia palveluita on kehitetty verkkopohjaisiksi ja nykyään lääkärimme voivat muutaman napin painallukselle viestiä apteekkiin, että mitä rohdoksia voimmekaan hankkia nököttämään puuterihuoneidemme peilikaappeihin. Toinen julkisen sektorin viestintävaltti on Suo...

Miten tulemme tulevaisuudessa suhtautumaan muutoksiin, jotka nyt (ja jopa lähimenneisyydessä) tuntuvat melko kummallisilta? Ericsson listasi kymmenen kuluttajatrendiä, jotka ilmentävät digitalisaation levittäytymistä jopa niihin arkisimpiin nurkkiin, joista ajattelimme digin olevan kaukana. Virtuaaliassistentit arjen apulaisina Ensimmäinen trendi käsittelee mobiililaitteiden kykyä kerätä tietoa ja oppia ja soveltaa tätä tietoa eteenpäin. Näitä laitteita kutsutaan nimellä ’awareables’, ”itsetietoiset mukana kannettavat”. (Tosin toivottavasti eivät itsetietoisia samassa määrin kuin Terminatorissa. Ainakaan vielä…) Tutkimusten mukaan monet luottavat näihin sensoreilla kyllästettyihin laitteisiin enemmän kuin toiseen ihmiseen.  Seuraavat trendit osoittavat, että nämä virtuaaliassistentit voivat antaa erilaisia neuvoja ja jopa aloittaa kiistan siitä, kumpi on oikeassa.  Virtuaaliassistentit voivat myös hoitaa asioita autonomisesti. Ne voivat tilata kulutushyödykkeitä, joiden et ede...